Olen ollut pian vuoden mukana hyvinvointialueen hallitustyössä. Aluevaltuusto valitsi minut valtuuston varapuheenjohtajistoon. Valtuuston varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksen kokouksissa.

Aluevaltuutetun on perehdyttävä laajasti kaikkiin soten sekä pelastustoimen toimintoihin ja alueelliseen palvelutarpeeseen. 

 Nyt näköpiirissä ei ole palveluverkon supistamisia tai muita rajuja muutoksia. Päijät-Hämeessä on jo tehty monet sopeutukset, jotka muilla alueilla ovat vasta edessä. Alueen sote-palvelut on järjestetty tiukan talouden vaatimusten pohjalta jo vuosia.

Soten haasteisiin ratkaisut eivät löydy menneestä. Suurin uhka on henkilöstöpula. Suljettuihin vanhainkoteihin tai pitkäaikaisosastoille ei olisi henkilökuntaa.

On mietittävä uusia palvelumuotoa, kuten tuetun joustavan asumisen kehittäminen ikääntyville.

Päivystysten ruuhkautuminen ja jatkohoitohoitopaikkojen puuttuminen on valtakunnantasoinen huoli. Päijät-Hämeessä tilanne ei ole yhtä hankala kuin Helsingissä tai Pirkanmaalla. Myös meidän on löydettävä nopeasti ratkaisuja kiirevastaanottojen vahvistamiseen ja ikääntyvien sujuviin palveluihin.

Digiklinikka on sopiva 24/7 palvelu monelle – ei kaikille. Se, että osa hoitaa asioitaan digi-palveluiden kautta mahdollistaa lähipalvelun järjestämistä heille, joille digi ei sovi.  

Heinolan ilta- ja viikonloppuvastaanottojen päättyminen oli pitkään tiedossa. Toiminta oli muuttunut viime vuosina. Kävijämäärät laskivat, koska siellä ei enää otettu vastaan infektiopotilaita. Viime vuonna Heinolassa oli arki-iltaisin paikalla hoitaja ja lääkäri etänä. Viikonloppuisin molemmat olivat läsnä. Nykyisin kenenkään ei ole syytä lähteä ilman arviointipuhelua ajelemaan Lahteen. Soitto 116117 on toimintatapa, jos on terveyshuoli. Vakavassa huolessa soitetaan 112. Ensihoito on pyörien päällä oleva päivystys, joka voi tulla kotiin arvioimaan tilanteen ja usein myös antamaan hoidon.

Korona-pandemian ajalta on kertynyt hoitovelkaa. Pandemiavuosina kiireettömiä toimintoja ajettiin toistuvasti alas niin Heinolassa kuin koko maakunnan alueella. Henkilöstöä tarvittiin muihin tehtäviin. Koronan hoito, testaukset ja rokotukset oli järjestettävä nopeasti. Se kaikki on ollut pois muusta toiminnasta. Henkilökunta on sairastanut, ollut karanteeneissa. Tämä on verottanut niukkaa henkilöstöresurssia. Pitkittynyt hoitoalan työtaistelu näkyi alalla ylityö- ja vuoronvaihtokieltoina, jotka osaltaan hidastivat jonojen purkamista sekä lisä- ja ylitöiden tekoa.

Nyt jonoja puretaan. Se on muutakin kuin leikkausjonoja. Se on myös lasten terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa ja sosiaalityötä tai terapioita. 

Jonoja on purettava kiireisimmin, sieltä, missä hoitotakuuajat ylittyvät. Ostopalvelusopimukset ovat yksi keino. Esimerkiksi Coronarian sopimus, joka jatkuu, on ostopalvelusopimus. Siksi kaihileikkaukset tehdään silmäklinikalla ja Coronarialta ostetaan muuta.

Sosiaalityössä työntekijöiden tehtävänkuvat muuttuvat Heinolassa. Pienessä kaupungissa työntekijöillä oli laajempia tehtäviä kuin alueellisessa kokonaisuudessa. Se vaikuttaa varmasti myös asiointiin. Entiset palvelut säilyvät. Toimintatavat muuttuvat. 

Heinolassa ja Sysmässä on kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi päässyt väljemmillä kriteereillä kuin muualla Päijät-Hämeessä. Jatkossa kriteerit ovat samat koko alueella.

Myös omaishoidon tuesta poistui kevyin luokka. Omaishoidon tukeminen olisi taloudellisilla perusteilla ja inhimillisesti sopiva vaihtoehto juuri silloin, kun hoivan tarve ei ole vielä ympärivuorokautisesti sitova. Jatkan vaikuttamista omaishoitoasiassa, vaikka tässä vaiheessa ei talousarviossa löytynyt riittävästi rahaa Heinolan aikaisempaan tasoon.

Siirtymävaiheessa emme varmasti voi välttyä epäselviltä tilanteilta. Tieto ei aina tavoita oikeita henkilöitä tai ohjeita tulkitaan eri tavoin.  

Omalta osaltani jatkan verkostoitumista ja vaikuttamista tehtävissä, joihin minut on valittu. 

Kirsi Lehtimäki, sd 

Heinolan kaupunginhallituksen pj, aluevaltuuston 3. vpj, eduskuntavaaliehdokas