Hyvinvointialueuudistus on herkullinen tilanne uhkakuvien maalaamiselle. Ei tarvitse perehtyä taustoihin tai laajasti nykyisen tilanteen tosi asioihin. Muutos luo aina epävarmuutta.

Päijät-Hämeessä olemme vuosia edellä alueita, joissa ei ole integroituja sote-yhtymiä. Päijät-Hämeen Phhyky, Pohjois-Karjalan Siunsote, Kymenlaakson Kymsote ja Etelä-Savon Essote perustettiin kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuen. Suurimmassa osassa Suomea näin ei ole.

Päijät-Hämeessä emme ole hyppäämässä pimeään tyhjiöön.  Liitymme tiiviimmäksi osaksi olemassa olevaa yhteistyötä. Nyt palveluiden yhteensovittaminen on suurelta osin viranhaltijatyötä, jossa yhteistyö on alkanut.

Kotihoidon, palveluasumisen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan ja kaikkien muiden toimintojen osalta selvitetään, miten Heinolan palvelut eroavat maakunnan muiden kuntien palveluista. Merkittävimpiä eroja on sosiaalipuolella. Heinolassa on päässyt väljemmillä kriteereillä kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi. Omaishoidon tukea on mahdollista hakea hoidettavalle, joka selviytyy kotihoidon turvin. Muualla maakunnassa edellytetään tehostetun palveluasumisen tarvetta.

Heinolan ulkopolitiikka on kaupunginjohtajan ja keskeisiin rooleihin valittujen poliitikkojen vastuulla.  Heitä ovat sote-palveluiden osalta ovat sote-lautakunnan puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat.

Tavoite on selvä. Se on keskeisten palveluiden turvaaminen Heinolassa. Lähtökohta on selvä. Heinola on alueen kolmanneksi suuri kunta. Se tarkoittaa, että olemassa olevissa suunnitelmissa Heinolassa on esimerkiksi laajojen palveluiden sote-keskus ja vuodeosastotoimintaa. Tehostettua palveluasumista on myös löydyttävä lähipalveluna. Ihminen saa elää vanhuutensa omassa kunnassa niin halutessaan. Moni saattaa myös haluta lähemmäksi lastensa perheitä. Kotihoidon rooli kasvaa. Nykyisessä tilanteessa se potee vaikeinta työvoimapulaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnan tasolla.

Soten menot tulevat kasvamaan Heinolassa ja valtakunnan tasolla. Kukaan ei kuvittele, että menot eivät kasvaisi. Alun perin soteuudistuksella on lähdetty tavoittelemaan menojen kasvun hillitsemistä. Työelämästä on vuosien ajan poistunut merkittävästi suurempia ikäluokkia kuin sinne on tullut tilalle. Nyt hoitajapula on monilla työnantajilla kriisiytynyt. Sen ei olisi pitänyt olla yllätys. Siihen olisi pitänyt varautua paremmin kehittämällä toimintatapoja ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa.

Talouspaineiden alla sinnitellyt alueellinen hyvinvointiyhtymä (Phhyky) on rankan säästämisen jälkeen pääsemässä myös yhteisen kehittämisen näkymiin. Henkilöstö on kovilla. Tulevaisuuden pahin uhka on kriisiytyvä hoitajapula. Siitä ei Heinolakaan omin voimin selviydy. Myös me tarvitsemme alueellista yhteistyötä.

Heinolan valtuuston seminaarissa syyskuussa 2021 olimme vaikean näkymän edessä. Tulevaisuuden näkökulmasta Heinolan tulisi aikaisempaa vahvemmin hillitä sotemenojen kasvua, koska vuoden 2021 ja 2022 sotemenojen kasvuprosentit tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa Heinolan saamiin valtionosuuksiin. Tämä leikkuri asettaa päättäjät epämiellyttävään tilanteeseen. Talousarvioiden laadinta lautakunnissa jatkuu. Myös keskustelu jatkuu.

Kirsi Lehtimäki, Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sd